- Retkipäivä: 29.3.2019
- Reitit: Palakoskenkierros (4,3 km), parkkipaikka – Mummusali (1 km/suunta)
- Palvelut: Parkkipaikka, wc
Retki Vihtiin, Palakosken virkistysalueelle osoitti jälleen, ettei ihan tavallista perusretkeä olekaan, vaan joka reissussa on mahdollisuus kokea seikkailun tunnelmaa. Heti lähdössä tuli tehtyä virhe ja luotettua liikaa navigaattorin opastukseen. Yleensä se opastaa luotettavasti perille jos vain on tiedossa osoite, mutta tällä kertaa ei. Onneksi ei lopulta oltu kaukana määränpäästä, mutta väärällä tiellä ja vielä olisi pitänyt kääntyä tielle jota ei olekaan.
Päästyämme melkein perille, tekivät keväiset pikkutiet elämän jännäksi. Olimme liikkeellä asuntoautolla, joten osittain pehmeillä ja osin jäisillä teillä jumiin jäämisen riski on tavallista suurempi. Viimeinen puolen kilometrin pätkä oli sellaisessa kunnossa, että kävimme kävellen tarkastamassa tien. Hyvä niin, sillä parkkipaikka on heti jyrkähkön mutkan jälkeen ylös nousevan mäen päällä ja tie todella liukas. Sulat kohdat olivat puolestaan tosi pehmeässä kunnossa. Varauduin jo henkisesti laittamaan lumiketjut etupyöriin, mutta päätin kuitenkin koittaa mäen nousemista ilman. Alkuvauhtia sen verran kun jäiseen mutkaan pystyi ja pyörät sutien saatiin kuin saatiinkin mökki nousemaan mäen päälle.
Pienen parkkipaikan vieressä on puusee ja infotaulu, josta näkyy kahden merkityn luontopolun reitit. Palakoskenkierros on 4,3 kilometriä pitkä oranssilla värillä merkattu kierros, joka lähtee ja saapuu parkkipaikalle. Parkkipaikalta lähtee myös suoraan Mummusalin näköalapaikalle noin kilometrin päähän vievä reitti, joka on merkattu pinkillä värillä. Sieltä voi tulla joko takaisin parkkipaikalle tai jatkaa jompaan kumpaan suuntaan lyhennetylle Palakosken kierrokselle.
Eväiden syöntiin ja upeiden maisemien katseluun löytyy paikka mummusali- nimiseltä näköalapaikalta. Korkean kallion reunalta alkaa jyrkkä ja pitkä pudotus kohti rotkon pohjaa, josta kuuluu pauhaavan Palakosken kohina. Maisemaa voisi katsella vaikka kuinka pitkään, mutta aurinko alkaa laskea ja on lähdettävä jatkamaan matkaa ennen kuin tulee pimeää.
Tähän vuodenaikaan polut olivat vaarallisen liukkaassa kunnossa. Varsinkin alhaalla vesirajassa kulkevalla polulla oli vaihtoehtoisen reitin puuttuessa olemassa todellinen veteen putoamisen vaara.
Korkeuserot ovat välillä huimia, joten jos on tullut parkkipaikalta suoraan näköalapaikalle, koskelle päästäkseen on nähtävä hieman vaivaa ja laskeuduttava luontopolkua pitkin alas asti. Tämä vaiva kannattaa kuitenkin nähdä, sillä kosken lisäksi reitti siitä eteenpäinkin on kokemisen arvoinen. Mikäli on kiertänyt Palakosken kierrosta, näköalapaikalle täytyy puolestaan kiivetä varsin jyrkkää rinnettä ylös, mutta sekin ponnistus palkitsee todella upeilla maisemilla. Jos haluaa nähdä pelkästään kosken pauhua, helpoin tapa on ajaa autolla toisella puolella kulkevan hiekkatien varteen.
Maasto on kallioista ja korkeuserojen vuoksi paikoin haastavaa, joten kannattaa lähteä liikkeelle jollain sandaaleita tukevammilla jalkineilla. Palakoski on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka pistäytyä kokemassa hieman seikkailun tunnelmaa.
Parkkipaikka löytyy koordinaateista N 60° 16.072´ E 024° 20.933´. Osoitetta paikalla ei ole ja sinne johtavaa Palakosken metsätietä ei näy kartoissa nimellä, joten tässä suuntaa antava ajo-ohje: Palojärven metsätietä ajetaan 3 km. Tämän jälkeen Palojärven metsätie kääntyy jyrkästi ensin oikealle ja vajaan kilometrin jälkeen vasemmalle. Tiellä jatketaan, kunnes se muuttuu Palakosken metsätieksi ja kääntyy ulkoilualueelle. Kannattaa katsoa ylhäältä linkki Google mapsiin.
HAUSKAA RETKIPÄIVÄÄ!
