- Retkipäivä: 2.5.2020
- Reitit: –
- Palvelut: parkkipaikka, infotauluja, wc, tulentekopaikka, laavu, laituri
Kärnäkoskella on paljon historiallista nähtävää 1700- luvun lopulta ja 1800-luvulta. Paikan nähtävissä oleva historia alkaa, kun Kärnäkosken linnoitusta alettiin rakentamaan vuonna 1791. Linnoituksen suunnittelivat insinööriupseerit, jotka olivat paenneet Ranskan vallankumousta Venäjälle. Rakennustöistä vastasi maineikas Venäläinen kenraali Aleksandr Suvorov.
Linnoituksesta tuli osa Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää, jonka tarkoituksena oli suojata Venäjän pääkaupunkia Pietaria. Alkusysäyksen rakennustöille antoi venäjällä noussut huoli Ruotsalaisten mahdollisesta hyökkäyksestä. Ruotsalaiset olivat jo kerran yrittäneet vallata takaisin menettämiään alueita Kustaan sodassa, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Ruotsin armeija oli kuitenkin juuri menestynyt hyvin Porrassalmen taisteluissa ja Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa. Tämän seurauksena keisarinna Katariina toinen ja venäjän sotilaspiirit päättivät tehostaa puolustusta.
Rakennustöihin osallistui 1400 Venäläistä sotilasta ja paikallista talonpoikaa. Kuten muissakin tämän ajan linnoitusten rakennustöissä, täälläkin kuoli huomattava määrä töihin osallistuneita miehiä raskaan työn ja sairauksien viedessä voimat.
Linnoituksen valmistuttua sitä ympäröivät muurit. Sisäpihalla oli sotilaiden kasarmi, upseeritalo, päävartio, arestirakennus ja ruutivarasto. Linnoitukseen oli sijoitettuna noin 400 sotilasta. Aseistuksen järeimmästä päästä olivat kaksi haupitsia ja 24 tykkiä. Kaikkiaan tykeille oli tehty 55 ampumapaikkaa.
Päälinnoituksesta 600 metrin päähän rakennettiin myös pieni tukilinnake, redutti. Tämä vuorilinnoitus- niminen redutti sijaitsi Saimaan ja Koulimojärven välisellä kannaksella, josta oli hyvä näkyvyys havainnoida vesiteitse lähestyvä vaara.
Mylly ja saha
Linnoituksen vieressä sijaitsee Kärnäkosken mylly ja saha. Myllyn ja sahan historiassakin on ollut monenlaisia käänteitä. Partakosken sahan omistajat anoivat lupaa sahan ja myllyn perustamiselle Kärnäkoskelle. Viipurin kameraalihovi myönsikin luvan vuonna 1787, mutta kolmivuotisen sodan sytyttyä heti seuraavana vuonna perustamista jouduttiin lykkäämään.
Sodan viimein loputtua projekti koki vielä lisää vastoinkäymisiä, sillä paikalla alkoivat Kärnäkosken linnoituksen perustamistyöt. Tämä tarkoitti myllyn perustamisen siirtymistä pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi paikalle oli tulossa kilpailevaa toimintaa kun talolliset Matti Koskimies, Tuomas Pylkkö, Pietari Parta ja Pietari Kärnä anoivat oikeutta rakentaa tuulimylly Kärnäkoskelle vuonna 1815. Näiden herrojen mukaan on nimetty monet lähialueet kuten Pylkkölampi, Pylkönselkä, Partakoski ja Kärnäkoski. Partakosken sahan silloiset omistajat saivat kuitenkin estettyä tuulimyllyn perustamisen vanhaan perustamislupaan vedoten.
Mylly saatiin lopulta rakennettua 1820- luvulla. Jauhatus myllyllä loppui 1950-luvun puolivälissä, mutta lautojen höyläystä ja sirkkelisahausta tehtiin 1960-luvun alkuun asti.
Myllyn käyttövoimana toimi alkuaikoina vesi, myöhemmin lisänä oli puuta polttoaineena käyttävä höyrykone, lokomobiili. Voimanlähteeksi vaihtui dieselmoottori 1952.
Nykyään mylly ja saha on kunnostettu Partakosken kyläyhdistyksen toimesta. Näihin pääsee tutustumaan pääsiäisestä syyskuun loppuun ja ovet ovat avoinna ympäri vuorokauden.
Lotjasatama
Linnoitukselta reilun parinsadan metrin päässä sijaitsee vanha lotjasatama. Tänne rakensi Kaukas-yhtiö rautatien ja kuljetti puita Koulimolta Saimaalle 1900-luvun alussa.
Itse satamasta ei ole nähtävissä juurikaan mitään, mutta paikalla on laituri palvelemassa veneilijöitä ja uimareita. Lisäksi rannan läheisyydessä on laavu ja tulentekopaikka jossa voi istahtaa syömään eväitä ja katselemaan maisemia.
Kärnäkoskella kannattaa ehdottomasti käydä aistimassa paikan monipuolinen ja mielenkiintoinen historia kauniissa maisemissa. Sekä alueelle, että myllylle ja sahalle on vapaa pääsy. Kesäisin linnoituksella laiduntaa lampaita. Monenmoista nähtävää siis riittää.
NYKYÄÄN TÄÄLLÄ VOI UNOHTAA TYÖT JA TAISTELUT!
