Huippujen kierros 1,4 km
- Retkipäivä: 17.10.2017 ja 29.12.2020
- Reitit: Huippujen kierros 1,4 km
- Palvelut: parkkipaikka, infotauluja, wc, tulentekopaikka, luontokeskus palveluineen, hotelli, kylpylä
- Parkkipaikka: Ylä-Kolintie 37 tai Ylä-Kolintie 32
Kolin kansallispuisto on varmasti yksi Suomen tunnetuimmista ja suosituimmista retkikohteista. Tämä on hyvin ymmärrettävää kun käy katselemassa maisemia jylhien vaarojen laelta. Näkymät ovat yhtä henkeä salpaavan hienot, oli vuodenaika sitten mikä hyvänsä.
Maisemakohteet ovat tietenkin parhaimmillaan selkeällä kelillä. Kannattaa ainakin pyrkiä tulemaan paikalle sellaisella kelillä kun ei ole kova lumipyry tai sakea sumu. Ajankohtaa ei valitettavasti pysty aina valitsemaan ja sääkin osaa muuttua välillä pahuksen nopeasti.
Säästä puheenollen.. asuntoautoilu talvisella kelillä luonnistuu muuten yleensä mainiosti, mutta kannattaa huomioida, että Kolin parkkipaikalle nousee varsin jyrkkä, kapea ja pari tiukahkoa mutkaa sisältävä tie. Tällä 1,3 kilometrin pätkällä noustaan 170 metriä ja etuvetoinen kalustomme suti lähes koko matkan. Mikäli vauhti olisi syystä tai toisesta pysähtynyt, olisin ollut nätisti sanottuna nesteessä, sillä eteenpäin olisi tuskin enää päästy lähtemään ja jäistä mäkeä alas peruuttaminen ei ole houkutteleva vaihtoehto. Näin jälkiviisaana voin sanoa, että mikäli tällaiseen urotekoon päättää ryhtyä, niin kannattaa kelin sitä vaatiessa laittaa ne lumiketjut paikoilleen jo mäen alla. Parkkipaikalle päästyämme loppumatka luontokeskukselle kävikin leppoisammin kiskohissin kyydissä.
Vaarojen synty
Näiden upeiden maisemien synty on niin mielenkiintoinen tapahtuma, etten millään malta olla kertomatta siitä hieman. Ehkäpä näkymiä tulee katseltuakin hieman eri näkökulmasta ja jälleen kerran ihmeteltyä luontoa muokkaavaa valtavaa voimaa.
Itä-Suomen maisemia muokannut viimeisin geologinen tapahtuma alkoi noin 1,9 miljardia vuotta sitten. Siinä mantereelle kerrostuneet sedimentit alkoivat poimuttua törmäyksessä tuliperäisten saarien kanssa. Tämän rytinän tuloksena syntyi Karelidien vuoristo, joka oli aikoinaan lähes Himalajan kokoluokkaa oleva vuoristo. Koli on Karelidien vuoriston jäänteitä, eli täältä on joskus nähnyt vielä paljon pidemmälle kuin nykyään!
Poimutusvaiheen jälkeen vuoristo alkoi kulua rapautumisen seurauksena. Vuosimiljoonien kuluessa muuta ympäristöä kovemmat kvartsiitit alkoivat paljastua kilometrien syvyydestä. Kvartsiitti on kova kivilaji, joka on syntynyt aavikolta valuneesta rantahiekasta. Hiekka on puristunut kovassa paineessa maan sisällä noin kymmenen kilometrin syvyydessä ja muodostunut kvartsiittikiveksi. Nyt tätä valkoista kvartsiittia on nähtävissä esimerkiksi Ukko-Kolin huipulla. Täytyy kyllä sanoa, että nyt on poikkeuksellisen kova Ukko.
Huippujen kierros
Huippujen kierros on noin 1,4 km pitkä rengasreitti. Reitti lähtee liikkeelle luontokeskus Ukon vierestä ja kiertää Kolin korkeimmat huiput, Ukko-Kolin, Paha-Kolin ja Akka-Kolin. Korkeimmalle päästään Ukko-Kolin huipulla joka on 347 metriä merenpinnan yläpuolella ja noin 253 metriä Pielisen pinnasta. Eivät muutkaan huiput paljon matalampia ole. Merenpinnasta mitattuna Akka-Koli 339 metriä ja Paha-Koli 334 metriä.
KUVAT KERTOVAT KOLISTA PALJON ENEMMÄN KUIN SANAT!
