Koirapolku 3,3 km
- Retkipäivä: 8.4.2024
- Parkkipaikka: Isomäentie 5 tai Metsämiehenkatu 19
- Reitti: Ympyräreitti 3,3 km
Porin metsä on noin 320 hehtaarin laajuinen, virkistyskäytössä oleva metsäalue muutaman kilometrin päässä kaupungista. Historiansa aikana aluetta on käytetty ainakin kaupunkilaisten karjan laidunmaana 1800-luvulla ja talousmetsänä 1900-luvun alussa. Jatkosodan aikana saksalaiset sotilaat pitivät viereistä lentokenttää tukikohtanaan ja rakensivat lentokoneille sirpalesuojia ja rullausteitä. Näistä on maastossa edelleen jälkiä ja ne on suojeltu muinaismuistolailla. Metsä otettiin virkistyskäyttöön 1950-luvun lopulla.
Metsässä risteilee paljon polkuja ja reittejä aina leveistä, hyväpintaisista ja valaistuista juoksu / hiihtoreiteistä pienempiin metsäpolkuihin. Tämän vuoksi on hyvä olla jonkinlainen kartta vaikkapa puhelimessa mukana, vaikka reitit ovatkin pääsääntöisesti hyvin merkittyjä.
Koirapolku on yksi merkityistä reiteistä ja mukava lenkki kulkea koiran kanssa tai ilman. Auton saa hyvin parkkiin ja reitille lähdetään vastapäivään kevyenliikenteen väylää pitkin. Merkinnät on toteutettu tienviitoin ja koiran kuvalla olevin kyltein. Risteyksissä kannattaa olla tarkkana ja parissa kohdassa on mahdollisuus kävellä harhaan, ilmeisesti hajonneiden kylttien vuoksi.
Tällä kertaa kävelylenkille sattui kaunis, aurinkoinen kevätsää. Vaikka tällä reitillä ei mitään sen kummempia nähtävyyksiä olekaan, niin metsän tutkiminen ja lintujen touhujen tarkkailu vievät ajatukset varmasti pois arjen murheista. Tuskin maltan odottaa, että isoihin koivuihin ja haapoihin puhkeavat lehdet ja muukin kasvukausi alkaa jolloin riittää taas uutta ihmeteltävää.
Polut ovat helppo kulkuisia, mitä nyt keväällä paikoin jäisiä ja maasto on tasaista. Sykettä ei nosta juuri muu kuin välillä yli lentävä lentokone, joka nousee tai laskeutuu läheiselle lentokentälle. Sykettä nostamaan metsässä on omat reittinsä, tämä on enemmän zen-polku.
ÄLÄ PAHASTU VAIKKA TULISITKIN HAUKUTUKSI
Veteraanilenkki 3,9 km
Maastolenkki 7,0 km
- Retkipäivä: 12.4.2024
- Palvelut: WC
- Parkkipaikat: Veteraanilenkille: Pinomäentie 24 Maastolenkille: Pinomäentie 204 tai Pinomäentie 232
Veteraanilenkki kulkee suureksi osaksi samaa reittiä kuin maastolenkki, mutta oikaisee hieman tehden paljon lyhyemmän kierroksen. Sen vuoksi ne esitelläänkin tässä molemmat samalla.
Maastolenkille pääsee kahdelta isolta, toistensa lähellä sijaitsevalta parkkipaikalta. Osoitteessa Pinomäentie 222 olevalla parkkiksella on myös wc koppi. Vieressä olevan ampumaradan pysäköinnin osoite on Pinomäentie 230.
Veteraanilenkille lähdettäessä auton voi jättää pienelle parkkipaikalle, jonka lähistölle löytää osoitteella Pinomäentie 24. Osoite ei siis ole suoraan paikalle, mutta on lähin mahdollinen ja vie kyllä lähelle.
Reitti kuljettaa ulkoilijaa tasaista, sorastettua ulkoilupolkua pitkin läpi metsäisten maisemien. Maasto on tasaista, eikä mäkiä juuri ole. Maastolenkki on merkattu punaisilla vinoneliöillä ja veteraanilenkki punaisilla v-kirjaimilla.
Kävin kiertämässä lenkin keväällä joten talven jälkeistä huoltoa ei ollut vielä suoritettu. Puita oli kaatunut poluille useita ja puiden kylkiin maalatut reittimerkinnät olivat muutamasta kohdasta hilseilleet kaarnan mukana pois. Polkuja risteilee paikoin paljon, joten kannattaa olla tarkkana jos merkkejä ei näy ja varmistaa, että on oikealla polulla.
Maastolenkin varrella maastossa näkyy vielä selvästi sodan aikaisia saksalaisten rakentamia lentokonesuojia, joiden tarkoitus oli suojata koneita kranaattien sirpaleilta. Suojat olivat hirsillä tuettuja soravalleja, jotka oli mitoitettu hävittäjäkoneille ja syöksypommittajille. Kaikkiaan suojia rakennettiin 90 kappaletta, mutta sodan jälkeen paikalliset asukkaat ovat hyödyntäneet materiaaleja tehokkaasti omiin rakennustarpeisiin. Nykyään jäljellä olevien suojien jäänteet on rinnastettu muinaismuistolailla suojeltuihin kohteisiin.
Jos tuntuu, että matkan aikana ei kerta kaikkiaan saa purettua riittävästi energiaa tai työviikosta on jäänyt patoutumia, niin niitä voi purkaa noin reitin puolivälissä. Paikalla on kaksi hieman rouheampaa kuntosalia, joissa painoja ei pysty säätelemään ihan kilon tarkkuudella. Osa ”laitteista” hyödyntää kehon omaa painoa ja sikäli vastukseen pystyy vaikuttamaan pidemmällä tähtäimellä.
Kun saavutaan takaisin parkkipaikkojen lähistölle, metsän hieman sotaisakin historia saattaa saada vielä lisätehosteita mikäli viereisellä ampumaradalla on toimintaa. Tämä lienee hyvä mainita, sillä jos asiasta ei tiedä niin radalta kuuluva pauke saattaa säikäyttää.
METSÄISIÄ HETKIÄ!
