- Retkipäivä: 11-12.4.2020
- Reitit: 3,5 km, 7 km, 10 km, 4,5 km, 11 km
- Palvelut: Merkatut reitit, 4 laavua, 5 parkkialuetta, asuntovaunu parkki, 9 wc:tä, juomavesi piste, 8 opastustaulua, veneenlaskupaikka, 4 telttailualuetta, 5 tulentekopaikkaa, keittokatos, 2 varaustupaa, venevuokraus
Isojärven kansallispuistoon vievä hiekkatie on pitkä ja kuoppainen. Näin keväällä savinen, pehmeä ja kuoppainen. Kansallispuiston alue on laaja, joten parkkipaikkoja on useita. Pääsääntöisesti reitit lähtevät Heretyn ja Kalalahden pysäköintialueilta. Suuntasimme Heretyn parkkipaikalle, jonne löytää kun laittaa naviin osoitteen: Kylämäntie 1335, Kuhmoinen.
Laajalla alueella on myös paljon mahdollisia reittivaihtoehtoja kuljettavaksi oman mielenkiinnon, aikataulun ja kunnon mukaan. Lyhyin reiteistä on 3,5 kilometrin Heretyn luontopolku. Vähän matkaa reittiä kuljettua haarautuu sillan kohdalta polku noin sadan metrin päähän Kannuslahden keittokatokselle.
Seuraavaksi pidempi vaihtoehto tältä lähtöpaikalta on reitti Heretty – Latokuusikko – Kuorejärvi – Heretty, joka on pituudeltaan 7 km. Pisin täältä lähtevä polku kiertää reitin Heretty – Latokuusikko – Vahterjärvi – heretty. Matkaa kertyy 10 km.
Kalalahden parkkipaikalta lähtevät reitit Kalalahden kierros, 4,5 km ja Vahterjärven kierros, 11 km.
Kävimme kiertämässä Heretyn luontopolun hienossa kevätauringon paisteessa. Reitti ei ole kovin nopeakulkuista, sillä korkeuserojen lisäksi polku on melko kivikkoista ja juurakkoista.
Maisemassa kiinnitti huomiota suuri kivien määrä. Jääkausi on siirrellyt tänne paljon hämmentävän kokoisia siirtolohkareita, jotka ovat jääneet paikoilleen mitä mielenkiintoisimmilla tavoilla.
Seuraavana päivänä lähdimme kiertämään 10 kilometrin lenkkiä Vahterjärven kautta. Yön aikana keli olikin oleellisesti muuttunut ja nyt maassa oli muutama sentti lunta. Pakkastakin oli ollut sen verran, että märät kohdat olivat jäässä.
Nyt polkujen kävelystä tulikin jännää puuhaa, kun juuret olivat liukkaita ja lumen alla saattoi yhtäkkiä olla peilijäätä. Eipä tule äkkiä mieleen koska olisin yhden päivän aikana ulkoillessa heittänyt yhtä monta kertaa nutulleen kuin tällä reissulla. Välillä lennettiin suoraan selälleen, välillä kyljelleen. Kerran meinasin pudota kalliolta geokätköä etsiessäni, mutta onneksi matkalla tuli vastaan kataja josta sain kiinni. Vielä suuremmaksi onneksi se oli kunnolla juurtunut maahan ja kesti ylös kiipeämisen. Lopulta kaikki selvisivät reissusta ilman isompia haavereita (paitsi kataja). Ensin epäilin omaa kömpelyyttäni syyksi kaatumiseen. Oltiin kuitenkin kahdestaan liikkeellä ja molemmat tutustuivat vuorotellen maastoon hieman tarkemmin, niin voi todeta että talvi yllätti retkeilijät!
Pienestä kompuroinnista huolimatta oli todella hyvä reissu ja matkan varrella oli paljon mielenkiintoista nähtävää. Kuten tämä majavan arkkitehtuurinen taidonnäyte. Vierestä löytyi myös saman rakentajan kaatamia puita.
Vesi on todella lumoava luonnon elementti. Matkanteko pysähtyy aina kun jossain on vain vähänkin vettä. Varsinkin jos vesi virtaa, sitä on ihan pakko jäädä katselemaan ja mitä kovempi virtaus, sitä kauemmin siinä menee.
valokuvaan ei saa millään tallennettua virtaavan veden tunnelmaa, paitsi valokuvauksen edistyneemmät harrastajat saattavat onnistua siinä paremmin. Videolla pääsee jo hieman lähemmäs.
Aivan loistava retkikohde jossa todellakin kannattaa käydä. Maisematkin sen kuin vain paranevat kesää kohti kun kaikki pienet järvet ja lammet sulavat ja luonto muutenkin herää.
ISOJÄRVI TÄYTTÄÄ ISOT ODOTUKSET!
