Ei ole yhden tekevää, kuinka mielemme voi. Mikä yhteys luonnolla on mielen hyvinvointiin? Miksi ihminen tarvitsee luontoa?
Nyky-yhteiskunta vaatii ihmisiltä paljon. Ihmiset kuormittuvat jatkuvan informaation ja kasvavien vaatimusten takia. Vaikka ulkoisesti näyttää, että elämme yltäkylläisyydessä, sisäisesti voimme aina vaan huonommin. Stressi, uupumus, pahoinvointi ja ahdistus ovat jatkuvan paremmuuden tavoittelun kääntöpuolia. Väittäisin, ettei sisäinen rauha löydy kiihtyvästä talouskasvusta, aikataulujen perässä juoksemisesta eikä jatkuvasta vertailusta muihin.
Tämän kaiken ulottumattomissa on luonto. Ihmisen kilpailunhalu ja kiire eivät päde siellä. Luonnon voima onkin siinä, että se alistaa ihmisen omaan paikkaansa, samalle tasolle muun elävän kanssa. Siksi luonnossa oleminen, liikkuminen ja hengittäminen ovat rauhoittavia ja puhdistavia kokemuksia. Ollessaan luonnossa ihmisen ei tarvitse pyrkiä mihinkään. Ihminen vapautuu nauttimaan kokemuksestaan kaikilla aisteillaan.
Ihmismielen vallattomuus on mielenkiintoinen. Kuinka helposti ajatuksemme harhailevat omilla poluillaan? Kuinka monesti huomaamme tekevämme asioita vain puolittain, niin sanotusti automaattiohjauksella? Ihmismielessä kulkee päivittäin noin 70 000 ajatusta, joista jopa 80% on negatiivisia. Mielemme on kova valehtelija ja armoton kriitikko. Se kertoo meille uskomattomia tarinoita siitä, kuinka huonosti olemme hoitaneet asioita, kuinka emme osaa mitään ja kuinka kelvottomia olemme. Lohdullista on kuitenkin tietää, että kaikki se mitä ajattelemme ei ole totta. Kaikki nuo negatiiviset, mielen luomat ajatukset, voi huoletta siirtää delete-näppäimellä roskiin ja todeta itselleen: ”minä olen riittävän hyvä juuri näin”.
Luonto on sitä, että minä olen vain hiljaa ja kuuntelen luontoa. Siitä tulee rauha.
– Eija Kukkonen, WWF Suomen tukija –
Kun omat voimavarat hupenevat tai takana on raskas työpäivä ei todellekaan jaksa suunnitella ihanaa eväsretkeä juuri sen erityisen järven rannalle. Ei tarvitsekaan, sillä jo 15 minuuttia raikkaassa happirikkaassa ilmassa antaa aivoillemme uutta puhtaampaa energiaa. Aivomme kuluttavat viidesosan kehomme hapesta, vaikka vastaavatkin painoltaan vain muutamaa prosenttia kehomme painosta. Onneksemme Suomessa lähin puisto tai puistikko ei ole kovin kaukana.
Vapaa-ajalla kannattaa luonnossa viettää pidempiäkin aikoja. Luonnossa liikkumisen tai vain olemisen merkittävimpiä vaikutuksia ovat:
- verenpaineen aleneminen
- fyysisten oireiden väheneminen
- stressin lievittyminen
- mielialan koheneminen
- fyysinen aktiivisuuden kohoaminen
- sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntyminen
Luonnossa olemisen hyödyt ovat kullekin yksilöllisiä. Toisen villinä laukkaava mieli hiljenee aistimaan ympäröivää rauhaa, kun taas toisen päänsärky hellittää elimistöön virtaavan raikkaan luonnonilman avulla. Olivat hyödyt sitten millaisia hyvänsä ne edistävät meidän hyvinvointiamme ja mikä kaikkein parasta luonnossa oleminen on ilmaista ja kaikille sallittua. Se ei vaadi kalliita varusteita eikä sen käytöstä veloiteta kuukausimaksua. Jokaisella on oikeus luontoon ja sen tuomaan rauhaan.
Vaikka evoluutio on muokannut ihmisestä sisällä eläjän, ei se ole poistanut kehomme tarvetta nauttia luonnon energioista. Ihmisen irtaantuminen luonnosta näkyy niin ihmisten mielenhyvinvoinnissa, kuin valitettavasti myös luonnon hyvinvoinnissa. Toivoisin ihmisten löytävän uudelleen kunnioittavan suhteen luontoon, josta molemmat hyötyisivät niin ihmiset kuin luonto.
Lähteet: Suomen Mielenterveys ry., Mielenterveystalo.fi, Naava.io & prevenia.fi
